- MATH.APP.440
- 2. Kompleksimuuttujan funktioista
- 2.3 Eksponenttifunktio ja sen johdannaiset
Eksponenttifunktio ja sen johdannaiset¶
Kompleksimuuttujan eksponenttifunktion määritelmä perustuu reaalisiin eksponentti-, sini- ja kosinifunktioihin.
Määritelmä 2.3.1
Olkoon \(z = x + \im y\), missä \(x, y \in \R\). Kompleksimuuttujan eksponenttifunktio
Määritelmästä seuraa, että kompleksimuuttujan eksponenttifunktio on määritelty koko kompleksitasossa. Imaginaariakselilla \(z = 0 + \im y\) nähdään, että
Tämän avulla edelleen päätellään, että mielivaltaiselle \(z = x + \im y \in \C\) on voimassa
Eksponenttifunktion saama arvo esitetään suoraan napakoordinaattimuodossa, joten sen itseisarvo \(|\e^z| = \e^x\) ja argumentti \(\arg(\e^z) = y + k2\pi\), missä \(k \in \Z\). Tästä seuraa, että mielivaltaisen kompleksiluvun \(z\) napakoordinaattiesitykselle saadaan kompakti esitys
missä \(r = |z|\) ja \(\phi = \Arg(z)\). Kompleksinen eksponenttifunktio toteuttaa reaalisen vastineensa tutut ominaisuudet, sekä pari uuttakin.
Lemma 2.3.2
Olkoot \(z\), \(z_1\) ja \(z_2\) kompleksilukuja, sekä \(n\) luonnollinen luku. Tällöin
- \(\e^{z+\im 2\pi}=\e^z\),
- \(\e^{z_1+z_2}=\e^{z_1}\e^{z_2}\),
- \(\displaystyle\e^{z_1-z_2}=\frac{\e^{z_1}}{\e^{z_2}}=\e^{z_1}\e^{-z_2}\),
- \(\left(\e^{z}\right)^n=\e^{n z}\),
- \(\left(\e^z\right)^{1/n}=\e^{(z+\im 2\pi k)/n}\), missä \(k \in \{0,1,\ldots,n-1\}\).
Todistetaan esimerkin vuoksi kohta 1. Merkitään \(z = x + \im y\), jolloin eksponenttifunktion määritelmän ja reaalisten trigonometristen funktioiden jaksollisuusominaisuuksien nojalla
Kohtien 2 ja 3 todistuksissa on parasta hyödyntää sinin ja kosinin summakaavoja, ja kohta 4 on De Moivren kaavan yleistys kompleksiluvun eksponenttiesitykselle. Kohta 5 on kompleksiluvun \(\e^z\) juurten kaava.
Pohdi 2.3.3
Minkä funktioiden \(u(x, y)\) ja \(v(x, y)\) avulla \(\e^{x + \im y} = u(x, y) + \im v(x, y)\) voidaan esittää?
Trigonometriset ja hyperboliset funktiot¶
Trigonometriset perusfunktiot \(\sin(z)\) ja \(\cos(z)\) halutaan määritellä siten, että ne käyttäytyvät kuten reaalinen sini ja kosini silloin kun \(z\in\R\). Toisin sanoen tavoitteena on laajentaa vanhaa määritelmää. Samaan aikaan olisi mukavaa, jos tutut ominaisuudet, kuten sinin ja kosinin yhteenlaskukaavat, olisivat voimassa.
Reaalista siniä ja kosinia käytetään kompleksisen eksponenttifunktion määritelmässä siten, että
kun \(y \in \R\). Laskemalla nämä yhteen ja vähentämällä ne toisistaan päätellään, että
Näiden ominaisuuksien on säilyttävä myös silloin, kun \(y \in \C \setminus \R\), jotta ei muodostu ristiriitaa kompleksisen eksponenttifunktion määritelmän kanssa.
Määritelmä 2.3.4
Oletetaan, että \(z \in \C\). Tämän kompleksinen kosini ja kompleksinen sini ovat
Annetun määritelmän mukaiset sini ja kosini todellakin toteuttavat tutut ominaisuudet. Tulokset seuraavat määritelmästä ja eksponenttifunktion ominaisuuksista.
Lemma 2.3.5 (Trigonometristen funktioiden ominaisuuksia)
Olkoot \(z\), \(z_1\) ja \(z_2\) kompleksilukuja. Tällöin
- \(\cos^2(z)+\sin^2(z)=1\),
- \(\sin(z_1+z_2)=\sin(z_1)\cos(z_2)+\cos(z_1)\sin(z_2)\),
- \(\cos(z_1+z_2)=\cos(z_1)\cos(z_2)-\sin(z_1)\sin(z_2)\),
- \(\sin(-z)=-\sin(z)\) ja \(\cos(-z)=\cos(z)\).
Todistetaan esimerkin vuoksi kohta 1 hyödyntämällä suoraan sinin ja kosinin määritelmiä. Muut kohdat todistetaan vastaavasti.
Muut trigonometriset funktiot voidaan johtaa sinin ja kosinin määritelmistä tavalliseen tapaan.
Määritelmä 2.3.6
Oletetaan, että \(z \in \C\). Jos \(\cos(z) \not= 0\), luvun \(z\) kompleksinen tangentti on
ja jos \(\sin(z) \not= 0\), luvun \(z\) kompleksinen kotangentti on
Koska kompleksisella sinillä ja kosinilla on valtaosa reaalimuuttujan vastaavien funktioiden ominaisuuksista, niin kompleksisella tangentilla ja kotangentilla on myös reaalisten vastineidensa ominaisuuksia. Esimerkiksi on voimassa summakaava
Näin ei ole vielä saatu aikaan muuta, kuin laajennettua funktioiden määritelmiä kompleksisiin määrittelyjoukkoihin.
Kompleksiset hyperboliset funktiot määritellään täsmälleen samalla tavalla kuin reaaliset.
Määritelmä 2.3.7
Oletetaan, että \(z \in \C\). Hyperbolinen kosini ja hyperbolinen sini
Jos lisäksi \(\cosh(z) \not= 0\), niin hyperbolinen tangentti
ja jos \(\sinh(z) \not= 0\), niin hyperbolinen kotangentti
Koska määritelmä on sama, monet reaalisten hyperbolisten funktioiden ominaisuudet siirtyvät eteenpäin kompleksisille vastineille. Todistukset jätetään jälleen suoraviivaisiksi harjoitustehtäviksi.
Lemma 2.3.8 (Hyperbolisten funktioiden ominaisuuksia)
Olkoot \(z\), \(z_1\) ja \(z_2\) kompleksilukuja. Tällöin
- \(\cosh^2(z)-\sinh^2(z)=1\),
- \(\sinh(z_1+z_2)=\sinh(z_1)\cosh(z_2)+\cosh(z_1)\sinh(z_2)\),
- \(\cosh(z_1+z_2)=\cosh(z_1)\cosh(z_2)+\sinh(z_1)\sinh(z_2)\),
- \(\sinh(-z)=-\sinh(z)\) ja \(\cosh(-z)=\cosh(z)\).
Lemma 2.3.9 (Hyperbolisten ja trigonometristen funktioiden yhteys)
Olkoon \(z\) kompleksiluku. Tällöin
- \(\sinh(\im z) = \im\sin(z)\) ja \(\sin(\im z) = \im\sinh(z)\),
- \(\cosh(\im z) = \cos(z)\) ja \(\cos(\im z) = \cosh(z)\).
Todistetaan esimerkin vuoksi kohdan 1 ensimmäinen väite. Määritelmän nojalla
Erityisesti trigonometristen funktioiden tapauksessa on hyödyllistä pohtia, minkälaisin reaalifunktioin niiden reaali- ja imaginaariosat voidaan esittää.
Lemma 2.3.10
Olkoon \(z = x + \im y\), missä \(x, y \in \R\). Tällöin
- \(\sin(z)=\sin(x)\cosh(y)+\im \cos(x)\sinh(y)\),
- \(\cos(z)=\cos(x)\cosh(y)-\im \sin(x)\sinh(y)\).
Muistamalla eksponenttifunktion jaksollisuusominaisuuden
kaikille reaaliluvuille \(y\), trigonometristen ja hyperbolisten funktioiden määritelmistä on helppo nähdä, että
\(\sin(z)\) ja \(\cos(z)\) ovat \(2\pi\)-jaksollisia: kaikille kompleksiluvuille \(z\) on voimassa
\[\sin(z) = \sin(z + 2\pi) \qquad\text{ja}\qquad \cos(z) = \cos(z + 2\pi),\]\(\sinh(z)\) ja \(\cosh(z)\) ovat \(2\pi\im\)-jaksollisia: kaikille kompleksiluvuille \(z\) on voimassa
\[\sinh(z) = \sinh(z + 2\pi\im) \qquad\text{ja}\qquad \cosh(z) = \cosh(z + 2\pi\im).\]
Toisin kuin reaalinen sini ja kosini, \(\sin(z)\) ja \(\cos(z)\) eivät ole rajoitettuja funktioita koko määrittelyjoukossaan (niiden arvojoukko ei ole rajoitettu). Tosiaan, koska lemman 2.3.10 nojalla kaikille reaaliluvuille \(x\) ja \(y\)
itseisarvo \(\left|\sin(z)\right|\) ei rajoittamattomien eksponenttitermien vuoksi voi olla rajoitettu. Esimerkiksi kun imaginaariosan \(y\) annetaan kasvaa rajatta imaginaariakselilla (\(x = 0\) ja \(y \to \infty\)), niin
joten itseisarvo \(\left|\sin(x + \im y)\right|\) ei voi pysyä rajoitettuna. Kosinifunktion rajoittamattomuus seuraa vastaavasti.
Esimerkki 2.3.11
Osoitetaan, että kompleksisella kosinilla on vain reaalisia nollakohtia (samat kuin reaalisen kosinin nollakohdat). Kirjoittamalla \(z=x+\im y\), missä \(x,y\in\R\), saadaan lemmojen 2.3.10, 2.3.8 ja 2.3.5 nojalla
joten \(\cos(z) = 0\) täsmälleen silloin, kun \(\cos^2(x) + \sinh^2(y) = 0\). Tässä yhtälössä kosini ja hyperbolinen sini ovat reaalifunktioita, koska \(x, y \in \R\). Ei-negatiivisten reaalilukujen \(\cos^2(x)\) ja \(\sinh^2(y)\) summa on nolla täsmälleen silloin, kun \(\cos^2(x) = 0\) ja \(\sinh^2(y) = 0\), joten kosinifunktion nollakohdan \(z = x + \im y\) on toteutettava
jollakin kokonaisluvulla \(k\). Täten nollakohta \(z = \frac{\pi}{2} + k\pi\), missä \(k \in \Z\).